Omaa erikoisuutta etsimässä

Oletus

Salla Simukka: Jäljellä

Tammi 2012

224s.

Arvostelukappale kustantajalta

Laura Lähteenmäki: North End – Niskaan putoava taivas

WSOY 2012

258s.

Arvostelukappale kustantajalta

Salla Simukan tulevaisuuden Suomessa ihmiset jaotellaan jo varhain erilaisiin ryhmiin heidän taipumustensa perusteella: Dramaatikko, Numeerikko, Sentimentaali, Aktivisti… Jäljellä-kirja kertoo 15-vuotiaasta Emmistä, joka on pelkkä Potentiaali – eksynyt, ulkopuolinen, vähän nolo.

Kotonakin Emmi tuntuu sulautuvan seinäpaperiin. Saadakseen huomiota hän päättää repäistä: hän karkaa kotoa! Yksi leikkimökissä vietetty yö riittää, ja Emmi palaa kotiin suurin odotuksin. Hämmästys onkin suuri, kun ketään ei ole vastassa – missään. Maailma on yön aikana tyhjentynyt ihmisistä.

Onnekseen Emmi törmää pian kahteen muuhun nuoreen, Visualisti-Onervaan ja Aktivisti-Atroon. Yhdessä he lähtevät selvittämään sitä, miksi aikuiset ovat yhtäkkiä kadonneet maailmasta. Mitä on tapahtunut? Ja miksi Emmi saa rakastamiinsa vanhoihin satuihin liittyviä kummallisia vihjeitä?

Jäljellä on sujuva tarina ja ennen kaikkea jännittävä arvoitus. Pahin lässähdys löytyy kirjan viimeisiltä sivuilta: loppuratkaisu ei nimittäin ole loppuratkaisua nähnytkään, vaan tarina jätetään täysin kesken odottamaan sarjan seuraavaa osaa. Se on pettymys. Kirjasarjojen perusolemukseen kuuluu toki seuraavan osan jännittynyt odottaminen, mutta olen myös vakaasti sitä mieltä, että kaikkien osien tulisi toimia ihan itsenäisinä teoksinakin.

Laura Lähteenmäen North End -sarjan aloitusosa toimii tältä osin paremmin. Kirja petaa selvästi tulevia tarinoita, mutta sen lopussa mikään ei jää pahasti kesken eikä lukijalle jää hölmistynyt, huijattu olo. Sarjan päähenkilönä seikkaileva 14-vuotias Tekla on juuri muuttanut pohjoiseen. Hän on joutunut jättämään kaverinsa taakseen ja aloittamaan alusta. Kun eronneet, vuoroviikoin kotona olevat vanhemmat mokaavat ja Tekla tajuaa jääneensä viikoksi yksin kotiin pikkuveljensä kanssa, hän riemastuu. Tässäpä tilaisuus olla iso ja itsenäinen!

Todellisuus on kuitenkin rankempaa kuin Teklan kuvitelmissa. Pohjoisen hyytävä ilma syö talosta äkkiä lämmön, ruokaa pitäisi saada ja veljestäkin huolehtia. Vanhoista ystävistä ei kuulu, eikä uusia löydy. Tiedossa on ehkä surkeimmat syntymäpäiväjuhlat ikinä. Ja kuka iski paikalliselle suklaatehtaalle ja tuhosi kaikki joulusuklaat? Taivas tuntuu totisesti putoavan Teklan niskaan.

Sekä North End että Jäljellä ovat teemoiltaan varsin perinteisiä nuortenkirjoja: ne käsittelevät ystävyyssuhteita, yksinäisyyttä, oman erikoisuuden etsimistä ja kasvamisen hankaluutta. Lähteenmäki lisää kirjansa kiinnostavuutta sivuamalla suklaatehtaan kautta muun muassa kaakaopapujen tuotantoa ja lapsityövoimaa. Simukan tarinoissa taas on seksuaalivähemmistöihin kuuluvia nuoria, joiden suhteita käsitellään ihastuttavan tavanomaisesti. Tärkeiden aiheiden esiintuonnista molemmille kirjailijoille iso papukaijamerkki!

Jäin kuitenkin miettimään, mikä on saanut kirjailijat tarttumaan dystopian leimaan. Kummankaan kirjan maailma kun ei tunnu erityisen dystopiselta. Tarinat ankkuroidaan lähitulevaisuuteen viittaamalla esimerkiksi ilmastossa ja teknologiassa tapahtuneisiin muutoksiin, mutta pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta kirjat voisivat aivan hyvin sijoittua tähän päivään.

Lieneekö kyse vain muoti-ilmiöstä? Haetaanko Suomessakin nyt omaa, Nälkäpeli-sarjan kaltaista menestystä? Sellaista tuskin löytyy, mutta jos yrittämisen tuloksena on mielenkiintoisia, uudenlaisia nuortensarjojen avauksia, en minä ainakaan aio valittaa.

Jäljellä-kirjan ovat lukeneet myös Sara, Jossu ja Marjis.

North Endin ovat lukeneet myös Jossu, Marjis ja Nafisan.

Alunperin julkaistu Voiman Fifi-sivustolla.

6 responses »

  1. Olen miettinyt ihan samaa, siis onko suomalaisilla dystopioilla mitään tekemistä Nälkäpelin ja muiden uutiskynnyksen ylittäneiden (käännettyjen), maailmanloppuun, teknologiseen kehitykseen tai ympäristönmuutokseen keskittyvien nuortenkirjojen kanssa. Mielenkiintoista, että kirjailijat tarttuivat syöttiin samoin kuin Houkutuksen jälkeen. Juurikin mainitsemasi North End ja Jäljellä (ja trendin jatkuessa varmasti monet muut kirjat) genreytyvät dystopian leimalla varsin kevyin perustein, jopa päälleliimattuna. Toivoisin vähän hardcorempaa kerrontaa, enemmän teknologiaa, suurempia ilmastonmuutoksia ja syvällisempää tarinakehystä, mutta olen samaa mieltä kanssasi: en valita, että tämä tyyli on houkutellut kirjoittajia vaan otan sen tuotokset avosylin vastaan.🙂 Sain eilen Simukan kirjan lainaan ja Maailmojen sodan jälkeen isken kynteni siihen,

      • Kappas, WordPress oli merkinnyt kommenttisi roskapostiksi, ja siksi huomasin sen vasta nyt. Suurkiitokset siis tunnustuksesta – laitan sen eteenpäin pikapuoliin!

    • Olen samaa mieltä – aika päälleliimatultahan tämä teema monissa kohdissa tuntuu. Mutta niin kai kirjamarkkinoillakin trendit hallitsevat, ja siinä missä jokin aika sitten oli hip kirjoittaa vampyyreista ja muista paranormaaleista olennoista, ovat nämä maailmanlopun fiilikset nyt päällimmäisinä.
      Mutta pysytään positiivisina – kenties sen täytyy vain hautua hetki, ja jo vuoden tai parin päästä saamme käsiimme jotain Atwoodin veroista, kotimaista dystopiaa!

  2. Hei Oona, luin jostain, että Jäljellä olisi ensin kirjoitettu kokonaan, mutta sitten jaettu kahteen osaan. Syksyllähän Toisaalla sitten ilmestyy. Ehkä näin halutaan herättää kiinnostusta, kysyntää ja edistää kirjojen myyntiä ja myös ulkomailla ollaan kiinnostuneita Simukan kirjoista. Minusta olisi hienoa, jos kotimaiset nuortenkirjat alkaisivat vetämään kirjamarkkinoilla ja aina voipi toivoa!

    • Muistelisin lukeneeni saman – olisikohan ollut Grafomaniassa? Ja se selittäisi kirjan kuin veitsellä leikatun lopun – joka muuten ärsyttää minua vieläkin! Kiinnostuksen herättämisestähän siinä lienee tosiaan kyse, cliffhangereillahan ikäänkuin pakotetaan lukijaa ostamaan seuraavakin osa. Markkinointimielessä kyseessä on siis varmasti nappiratkaisu. Minä vain jään murisemaan, kun en koe lukijana saaneeni kokonaista kirjaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s