Isomäki, Tolppanen, Kaakinen: Sarasvatin hiekkaa

Oletus

Risto Isomäki, Petri Tolppanen, Jussi Kaakinen: Sarasvatin hiekkaa

Tammi 2008

72s.

Risto Isomäen teokset ovat olleet jo pitkään lukulistallani, mutta jostain syystä en ole koskaan saanut tartuttua niistä yhteenkään. En, vaikka muutama on jo valmiiksi hyllyyn hankittuna. En, vaikka suunnilleen kaikki mitä ympäristöaktivisti-kirjailijan suusta kuulemani on käynyt järkeen ja sopinut hyvin yksiin omien ajatusteni kanssa. Osittain kyse lienee pienestä arkuudesta – entä jos se kaikki on minulle liian tieteellistä, entä jos en vain tajua mistä siinä on kysymys, äh nyt turhauttaa jo valmiiksi…

Kun sitten törmäsin kirjastossa sarjakuva-Finlandiankin voittaneeseen sarjakuvaversioon Sarasvatin hiekkaa-teoksesta, oli se tietysti napattava lainaan. Ehkä sarjakuva toimisi pehmeänä laskuna Isomäen maailmaan?

Tarinan lähtökohta on kiinnostava:

Viisitoista vuotta tästä hetkestä. Joukko tiedemiehiä tutkii eri puolilla maailmaa aiheita, joilla ei aluksi vaikuta olevan mitään tekemistä toistensa kanssa.

Intian länsirannikolta, kadonneen Sarasvati-joen suistosta löytyy mereen hautautunut muinainen kaupunki. Intialaiset tutkijat pyytävät venäläistä merentutkijaa Sergei Savelnikovia ja hänen futuristista sukellusalustaan auttamaan uponneen kaupungin tutkimuksissa. Sergein paikallinen kollega Amrita Desai paljastaa uskovansa kaupungin kuuluvan myyttiseen Atlantiksen valtakuntaan. Sukellukset Lomonosovilla paljastavat, että kaupungin rauniot ovat paikoin peittyneet ihmisen luihin, mikä viittaa äkilliseen kuolemaan.

Suomessa Kari Alanen testaa Itämeren jäällä uutta keksintöään, lunta tuottavaa tuulimyllyä.

Samaan aikaan Grönlannissa huimapäinen nuori tieteilijä Susan Cheng esittelee tutkimuksiaan journalisti Pierre Chamberlainille. He joutuvat äkilliseen vaaraan löytäessään mannerjäästä valtavan sulavesionkalon.

Tutkimuslinjat kohtaavat toisensa yllättävällä tavalla. Tutkijat ymmärtävät, että maapalloa uhkaa kaiken tuhoava tsunamikatastrofi ja vedenpaisumus.

(Lähde: sarasvatinhiekkaa.fi)

Rakastan sarjakuvaa muotona, mutta tämän teoksen kohdalla on valitettavasti arveltava, että tässä on taidettu haukata liian suuri pala purtavaksi ja sarjakuvaruutuihin mahdutettavaksi. Henkilöhahmoja on liikaa, ja he ovat mennä sekaisin. Puhekupliin tungettu tiede on niin tiivistettyä, että ainakin minun oli sitä hankala seurata ja todella ymmärtää. Kaiken kaikkiaan sarjakuvasta näkee, että pieneen tilaan on ollut pakko mahduttaa aivan valtava määrä materiaalia.

Se on sääli. On nimittäin hienoa, että kirjasta on tehty tällainen sovitus. Mutta tarinaan ei tässä mitassa ja muodossa pääse todella uppoamaan. Loppukohtaus, jonka arvelen romaanissa saavuttaneen suorastaan eeppiset mittakaavat, on parin kuvaruudun kerronnallaan jopa antiklimaattinen. Tulee iso aalto, laiva menee humps. Hyvästi, tuntemamme maailma. Ja sen pituinen se.

Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole dissata teosta: se ei nimittäin missään nimessä ole huono. Sen lukee suhteellisen nopeasti, ja kaiken kaikkiaan kyseessä on kelpo tuotos. Itsenäisenä teoksena se ei kuitenkaan tee valtavaa vaikutusta. Toisaalta erittäin suurena plussana voitaneen pitää sitä, että sarjakuvan lukeminen saa minut tahtomaan lukea myös Sarasvatin hiekkaa -romaanin, ja mahdollisimman pian sittenkin. Pehmeä lasku siis onnistui. Ja samantien taidan tosiaan tutustua Isomäen muihinkin kirjoihin. On meinaan sellainen fiilis, että näissä on ideaa.

Ja lopuksi mainittakoon vielä, että viimeiset sivut, joilla henkiinjääneet liikkuvat paikasta toiseen post-apokalyptisessa maailmassa, ovat kenties siisteintä pitkään aikaan. Täten lisättäköön maailmanloppuun varautumisen tarvelistalleni: yksi sukellusvene, kiitos.

 

Sarasvatin hiekkaa -sarjakuvan on arvioitu myös Kirjava kukko-blogissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s